torstai 14. maaliskuuta 2013

Tositoimet


Maanantaina siirryttiin sitten synnärille! Vaikka vielä maanantaina ei päästy tositoimiin niin kuitenkin ehkä jotakin opittiin. Vietettiin maanantaipäivä Oulun synnytysvastaanottoa vastaavassa vastaanotossa. Päivän aikana opittiin paljon paikallisesta kirjaamistyyleistä. Lyhenteet täällä ovat niin in ja voin kertoa, että suomenkielisenä englanninkielisten lyhenteiden kääntäminen hieman vieraasta sanastosta voi olla joskus vähän haastavaa. Olen sitä mieltä, että meidän olisi pitänyt aloittaa harjoittelumme tällä vastaanotolla, sillä olisimme antenataaliosastollakin ymmärtäneet potilaiden tilanteista PALJON enemmän. Vastaanotolle tulevat kaikki raskaana olevat naiset, joilla on jotakin ongelmia raskaudessa tai joiden synnytys on käynnistynyt.

Tiistaina meidän piti siirtyä "loogisessa" järjestyksessa tutkimustilaan, jossa naisille joiden synnytys on käynnistynyt tehdään perustutkimuksia. Näitä ovat mm. sisä- ja ulkotutkimus sekä sikiön sydänäänten kuuntelu kätilötorvella. Mutta kuten maassa on tapana, suunnitelmat muuttuivat. Aamupäivällä ei ollut suuremmin potilaita ja tuntui jälleen kerran, että olimme seinäruusuina, vaikka tässä maassa länsimaalainen ei koskaan ole vain seinäruusuna. Aikamme pyörittyämme osastolla kirurgi huikkasi meille että "would you like to scrub in?". Meiltä ei tarvinnut kahteen kertaan kysyä. Menimme sukkana vaihtamaan leikkaussalivaatteet päälle. Täällä on vähän vanhanaikainen tapa vaihtaa kengätkin leikkaussaliin mennessä. Sen ymmärtäisi jos kengät vaihdettaisi ovella leikkaussaliin mentäessä ja heti sieltä tultaessa, mutta kun niillä salikumppareilla kuljetaan ympäri osastoa...

Viimeisintä salimuotia. Huomaa reikä!
Myssyt ja maskit ovat kankaisia eli siis monikäyttöisiä!
Ja salivaatteet kuivataan näin (todennäköisesti pestään myös käsin)




















Lounastauko ulkona. Kyllä kelpaa!
Tiistaina näimme myös ensimmäisen paikallisen synnytyksen, jonka opiskelija hoiti. Eppari leikattiin, vaikka meidän mielestä sille ei olisi ollut edes tarvetta, ei ainakaan vielä siinä vaiheessa synnytystä...

Tiistain jälkeen päätimme, että aloitamme päivämme muutaman tunnin myöhemmin ja pidennämme päivää puolestaan iltaan. Tämä sen vuoksi, että tulimme siihen tulokseen, että aamuisin ei oikein tapahdu mitään. Päätös sopii tälläiselle aamutorkulle vallan mainiosti. Ehtiipä tässä aamulla jopa bloggaamaan ;)

Keskiviikkona pääsimme myös katsomaan sektiota. Ihan tavallinen sektio tuntui olevan, siihen asti kunnes vatsasta syntyi 5.2 kg painava vauva.

Kirurgi halusi posettaa leikkauksen jälkeen ;)

Operation theathre
Ja seuraavat kuvat järkyttävät söpöydellään <3

Täällä lapset ovat samalla lämpöpöydällä. Eivät olleet siis sisaruksia...

Samat söpöläiset <3
Eilen hoidin ensimmäisen synnytykseni yksin. Ihan mieletön kokemus oli! Jäin koukkuun. Lapsi syntyi normaalissa takaraivotarjonnassa. Pään synnyttyä napanuoraa tarkistaessa vastaan tulivat pienet sormet. Äidillä väliliha säilyi ehjänä. Repeämä tuli sisempään labiaan. Jälkeiset syntyivät hyvin ja ehjinä. Ja se rakkauspakkaus, mikä sieltä syntyi:

Ensimmäinen maailmaan saattamani vauva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti