Vaikka hiljaiseloa on ollutkin, niin matkaan ollaan silti lähdössä. Itseasiassa ollaan Kakamegassa aika lailla tasan kuukauden päästä. Ja kyllä, jännitys on varmasti samaa luokkaa kuin antiloopilla gepardin tavatessaan.
Paljon, paljon asioita on jo hoidettu matkaa varten ja monta juttua on vielä tekemättä. Välillä tuntuukin, että kun yksi homma on hoidossa, sen tilalle ilmestyy kaksi uutta tehtävää. Tärkeimmät asiat To do -listalta on kuitenkin hoidettu. Lentoliput on ostettu, samoin rokotteet. Apurahoista ollaan saatu 80% (loput saadaan vasta matkan jälkeen) ja olen tehnyt myös töitä, jotta olen saanut matkakassaa kartutettua. Passi on jo olemassa ja matkalaukkukin ;)
Vakuutus pitäisi vielä ostaa ja opintomuutosilmoitus tehdä Kelalle. Matka-apteekkia täytyy vielä vähän laajentaa. Koulu myös edellyttää meidän tekevän tietyt kirjalliset tehtävät ennen vaihtoon lähtöä ja tietyt vaihdosta palattuamme. Näille tehtäville en ole vielä oikein antanut ajatustakaan ja jostain syystä näistä panikoin vasta viimeisenä. On nimittäin paljon kivempiakin juttuja tehtävänä ;)
Joka tapauksessa en voi uskoa, että matkaan on niin vähän aikaa. Kuukausi on niin lyhyt, varsinkin kun päivät täyttyvät koulusta, jota on tosi paljon nyt tammikuun aikana. Toisaalta koulussa alkaa ihan paras ja odotetuin kurssi ikinä, nimittäin Synnyttävän perheen kätilötyö! Täytyy olla kuulolla, sillä tuolle kurssille on paljon käyttöä varmasti Keniassa. Nyt jatkan haaveilua ja siirryn kohta unten maille. Lala salama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti